Pohjosahon tilalle on rakennettu kosteikko, joka vähentää pelloilta läheiseen Leivonveteen ja Rautalammin reitille päätyvää ravinnekuormitusta. Kosteikko voi pidättää yli puolet sinne kulkeutuvasta ravinnekuormasta.

Maailman Luonnon Säätiön WWF:n mukaan kosteikot ovat yksi kustannustehokkaimmista pellon ulkopuolisista toimista maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi.

Kosteikko pidättää peltojen ravinnevalumaa

Pohjosahon kosteikon rakentamisen tavoitteena peltoalueilta tulevan fosfori- ja typpikuormituksen pidättyminen kosteikkoalueeseen. Kosteikon valuma-alueesta 56,5 hehtaaria on peltoa ja koko valuma-alueen pinta-ala on hieman yli 350 hehtaaria.

Kosteikkoa hoidetaan niittämällä kasvullisuutta 2–3 peräkkäisenä kesänä, joiden jälkeen pidetään muutaman vuoden tauko. Niittämisellä ja niittojätteen keräämsiellä poistetaan kosteikkoalueelta ravinteita ja parannetaan kosteikon sedimentin happitilannetta.

Lisäksi syvän veden altaista voidaan tarvittaessa poistaa kiintoainesta. Poistettu liete levitetään pelloille tai läjitetään ja nurmetetaan, jotta liete ei valuisi vesistöön.

Lue myös: Eläinten hyvinvointi